Viikonloppu tuli ja meni yksin kotona.. Muu porukka oli sukuloimassa kauempana joten pieni hermoloma äidille oli hyvin mukavaa..
Tarkoituksenani oli siivota viikonloppuna mutta lepäämisen makuun kun pääsi oli se pieni muisto vain kaukana pääkopassa 😀 No ehkä suon itselleni sen pienen autuaan tunteen ja siivoan vasta viikolla. Lepäämisen lisäksi sain tehtyä kynnet kaikessa rauhassa itselleni sekä kävin ystäväni kanssa syömässä. Kokonaisuudessaan todella mukava viikonloppu.
No mahtuhan tietenkin siihen muutakin kuin pelkkää mukavuutta. Katselin lauantai iltana hyvin inhottavaa elokuvaa telkkarista ja tämähän nosti vanhat muistot pintaan. Sen enempää asiaa erottelematta täällä netin ihmeellisessä maailmassa. Kuitenkin muistot ovat hyvin kipeitä ja loukkaavia ja näitä asioita en ole koskaan käsitellyt loppuun(enkä usko että koskaan semmoisia asioita voikaan). La-su välinen yö meni pitkälti asioita miettien siis. Näistä asioista en kenenkään kanssa voi/halua puhua joten se myös rasittaa omalla tavallaan.
No huomenissa taas koittaa arki ja uudet kujeet.. Kenties ensi viikolla saamme jo uuden auton hankittua mistä nyt tiukkaa käden vääntöä on kotona käyty 🙂 Tähän samaan syssyyn voisin lisäksi mainita toki muutaman asian joita olen huomannut seuratessani blogeja. Ensimmäinen asia on se että ihmisillä on kova tarve saada muut huomaamaan kuinka rankkaa äitinä on joten tekevät siis kirjoituksiaan päivän tapahtumista kellon aikoja myöten. Asiahan ei ole minulta pois mutta ihmettelen kovasti miksi ihmiset haluavat todistaa toisilleen ettei päivät kulu maaten tai ettei koko päivää kulu myöskään työpaikalla jos on jo työelämään takaisin palannut. Omasta mielestäni meistä jokainen äiti varmasti käyttää miltein koko päivän/illan kodin sekä perheen huolehtimiseen, vaikka ei käyttäisi mitä sitten? Me äiditkin olemme ihmisiä ja tarvitsemme lepoa ja omaa aikaa, joten ollaahan iloisia ja tyytyväisiä omiin tekemisiimme 🙂